ei aihetta. yhtikäs mihinkään toimenpiteisiin.

googlasin ebookers

lennot

meno

huomenna

voisin

ottaisin sinut

ja kuvamme kehyksissä

passit sinä muistaisit

mutta en

en tänään

enkä huomenna

poltan kiireisen aamun ensimmäisen

vihreän westin

googlaan linja 13

pysäkki TTY

googlaan

mitä tehdä kun hän tahtoo kuolla

eikä suukko yön kuivattamille huulille

tupakanhajuisen henkäyksen kera

auta sen enempää kuin eilen

_________________________________

näppäimistö tuottaa vain paskaa

siitä huolimatta että oloni on paska

milloin myönnän että kaikki on paskaa

jopa se piri jonka poistin 

__________________________________

mikä mikä planeetta

Heitänpäs tähän nyt parit runot ihan urheilun kannalta.
(note: osa/ei yksikään runoista ei edusta kirjoittajan omia mieltymyksiä/haluja/tunteita, joten eipäs tuomita siellä jos joku nyt vahingossa lukee nää)

Ne sekoittivat pääni lopullisesti.
Hän ja kevät, en tiedä kumpi ensin.
Se tieto ei kuitenkaan muuttaisi tosiasioita.

Hän tuoksuu hätäisiltä narsisseilta.
Vaikka olisi märkänä hiestä nostaessaan kuolaiset kasvonsa jalkojeni välistä.
Kevät tuoksuu tulevaisuudelta.
Vaikka olisi peittynyt loskaisiin katuihin ja kadotettuihin viisisenttisiin, ehkä varsinkin silloin.

Pidän molemmista vain silloin kun ne ovat paljaana edessäni.
Kukat kuihtuivat, kolikot kerättiin, mutta hän jäi.
Pyyhin hänen irvistävän suunsa, levinneen Lumenen alaluomilta ja ripustín ruumiin magneetilla jääkapin oveen.
Aurinko säteili paskaisinta hymyään.

 ------------------------------------------------------

minä rakastan sinua
sanoin kun nuolaisin napaasi
jossa kasvoi karvoja
jotka kutittivat nenääni

niin minäkin sinua
sanoit sinä
kun kuljetit sormiasi pitkin kylkeäni
johon muodostui kolme makkaraa
vaikka olin makuuasennossa

me rakastimme
sanoimme me
kun erosimme tyttöjen vessassa
jossa haisi kuukautisvuoto
ja Seppälän hajuvesi

------------------------------------------------------------------------------

tahmeana virtana annoin sen valua
päälleni ja ohitse
huulille ja sieraimiin
maustoin itseni kinuskilla, siirapilla, mansikkahillolla
asetin kirsikan syvälle napaan

kupeeni osoittivat ensimmäisiä
suloisia
elonmerkkejä
hermonpäätteet huusivat vadelmarahkaa
rakastelun kolmannessakymmenennessäkolmannessa ulottuvuudessa

oh!
huudahdit
kun kaadoin rakkauden makeana niskaasi
josta se juoksi kiisselin vakionopeudella
tahraamaan epäpyhimpäsi
pidätkö siitä?

minä seurasin esimerkkiä
asteikolla kermavaahto ja kanelisokeri, kuinka paljon?

lisäsin nonparellit, kaksi kananmunaa
kainalosi kuoppaan
yksi teelusikallinen leivinjauhetta
kolme desiä sulatettua voita
argentiinalainen omena suuhun
työnsin syvälle

et koskaan ehtinyt kuulla
kurkkua repivää
polttavaa jumalointiani.

-----------------------------------------------------------------------

synnytys
verinen ja äänekäs
halusin sinua heti

sinä vartuit
sivelin isällistä partaani
ja seurasin sormiesi leikkiä
nukkekodin täydellisessä turvassa

hellyys ja himo
kiteytyi lapsen lantioosi
kun rakkaudella tein päätöksen

11 kynttilää kakussa
silmäsi laajenivat kun puhalsit itkuisena
pois lapsuutesi rippeet
tuona kohtalokkaana iltana
kun viimein rakastin sinua väärin

----------------------------------------------------------------

 Ihmiset, nuo Luojan luomat,
ulkoa täynnä sisältä tyhjiä,
vaeltavat toistensa lomassa,
yrittävät saada kivun hellittämään,

repivät sielunsa kylpyhuoneen lattialle,

kirkkaina tahroina ja suolaisina jokina,
sokeana uskossa,
että vain rakkaus voi heidät pelastaa

sinä et usko rakkauteen,
vaikka näkisit sen polttavan silmäni,
jättävän hiiltyneet mustat aukot,
katsomaan silmiesi siniseen,
ihmisyytesi on kyseenalainen.

--------------------------------------------------------------------------------

kun kävelit ohi
näin tähtiä
kun kävelin ohi
et nähnyt mitään

kun puhuit
kuulin vaalenpunaista
kun puhuin
et kuullut mitään

kun nauroit
rakastin sinua
kun nauroin
rakastit toista

tahtoisin koskea sinua sinne
samalla kun hyväilet minua sieltä
mutta en koskenut ketään sinne
ja sinä hyväilit kaikkia muita sieltä

All I wanted was to be there by your side.

Kun viha on niin voimakasta että se tuntuu melkein rakkaudelta,

minä sytyn.

Sytyn ja poltan kaiken lähelläni.

Katson kun liekki nyrkin muodossa pamauttaa heitä yksi kerrallaan silmäkulmaan.

Rankaisee hyvää.

"Varjele minua kuin silmäterääsi"

luki ristiäislahjaksi saadussa tyynyliinassa.

Sanoja vailla merkitystä, niin merkityksetöntä että se on jo melkein merkitys.

Merkityksenä olla merkityksetön.

Tarkoituksena olla ei mitään.

Paikkani maailmassa olematon, varattu.

Partaterät sisemmissä silmänurkissani.

Viillän ylhäältä alas ja soitan terveyskeskukseen itkeväni verta.

Veresliha.

Se on kuin kuorisi sipulia.

Joka kerroksen alla on uusi, nuorempi, hauraampi, kirpeämpi kerros.

Valmiina irtoamaan, kuitenkin halukas suojelemaan sisintä.

Loppuun asti en koskaan kuori.

Itku on silloin jo liian voimakas.

Ero on siinä että sipuli ei kasvata kuortaan takaisin.

Minut voi kuoria kahdella tavalla;

sinä kuorit

tai minä kuorin.

Pidin enemmän sinun tavastasi. Tuskallisempi, siistimpi.

Polttavampi, väkivaltaisempi.

Minä en osaa.

Unessa lennät kultaiselta pilvenreunalta vaalenpunaiselle, 

unessa olet kaunis kuin veripisarat vitivalkoisella hangella. 

Unessa.

Jokaista loikkaasi säestää lapsenomainen naurusi ja minun onnensäteilyni.

Luot minuun katseen joka palaa elämästä ja sanoista jotka haluat maailmalle julistaa.

Veripisarat hangella.

Unessa.

Nyt on se hetki.

Haluan valuttaa sinut hitaasti kuiviin. 

Et tiedä, että seuraava vaalenpunainen pilvenreunasi on viimeisesi.

Hymyilen ja olen hetken onnellinen.

Sinun veripisarasi vitivalkoisella hangella.

Lätäkkö. Lampi. Järvi. Meri.

Skeletons running

Vesipisarat.

Kellastuneiden lehtien pinnalla, hiuksissani,

sielussani.

Raikastavat, rakastavat, minua niinkuin olen.

Sormenpääni ihollasi, liukuvat niskastasi alaselkään,

kylmänväreet käsivarsillasi.

Käteni vatsallasi, pääsi kainalossani,

rakastin ennen.

Kuiskaan korvaasi äänettömästi.

"Näetkö taivaan?"

Ja ne tähdet, puolikuun ympärillä.

Vesipisarat,

valuneet kaulalleni, rinnoilleni.

Nuolaisen yhden poskeltasi,

suola jää asumaan kieleni kärkeen.

Käänsin kerran selkäni sinulle ja olit poissa.

Seison yksin pihassa.

Vesipisarat kuivuneet ripsilleni.

Nielaisen 

ja synnytän uusia.

Sä tiedät.

"Sä tiet et se on pettämistä jos sun päässäs alkaa soida Zen Cafen Kannattaako tunnustaa jos pettää heti ku oot nussinu sitä koko yön vasten sun vaatekaapin ovee niin et koko kämppä on helissy ja alakerran asukkaat meinannu soittaa poliisit.

Muijan häivyttyä alat hyräillä kyseistä biisiä melkein paiskoen ittees paistinpannulla lärviin ku ottaa niin päähä koko touhu. 

Istut sängyn laidalle ja tsiigaat vauriot. Tuumaat et vittu mikä onni et jätitte sängyn rauhaa, muuten ois taas tarvinnu alkaa säätää niiden lakanoiden kaa jotka ois kuitenki ollu nii mällissä että itteeki ois iljettäny. 

Vilkaset lattialla lojuvaa vaateröykkiöö, huokaset ja annat alastoman kauniin kroppas romahtaa pitkällee. Samas helvetin liemes ties kui monetta kertaa tän kuukauden aikana. Saatana sitä huutoo mikä tästäki syntyis ku vaa paljastus.

Alat keräillä riepui vyyhtii ja pukee ittees ees jotenki säädyllisii rääsyihi et jos rakas sattuu palaa ajoissa himaa nii ei sit ala epäillä isompia.

Huokaset taas, tällä kertaa itsesäälin ja katumuksen sijaan rakkaudesta.

Rakas ei saa tietää ja sä pidät sen pienestä sydämestä aina huolen. Vaikka maailman loppuun."

Puhdas.

Instead of being sixteen I'm burning up the bible,

And feeling super! super! super! suicidal.

Värejä värejä värejä.

Ulkona on niin harmaata mutta silti niin paljon

Värejä. 

Tunteita tunteita tunteita.

Minussa on niin kylmää mutta silti liikaa

Tunteita.

Toista ei voi koskaan täysin ymmärtää.

Et voi laskea kaikkia taivaan tähtiä.

Kuussa voit käydä mutta luultavasti et käy.

On vain yksi oikea tapa syödä Domino, sinun tapasi.

Et usein katso tarkkaan, mutta kun katsot, voisit huutaa ihastuksesta.

Toisen näkeminen on eri asia kuin toisen näkeminen oikeasti.

Pysähdy välillä.

Älä liiku.

Älä edes hengitä. 

Rakastu siihen mitä olet kun et tee mitään,

ärsytä itseäsi,

muita,

suututa ketään.

Jos astuu ensimmäisen askelen ei ole pakko jatkaa.

Luovuttaminen on joskus omaksi parhaaksi.

Jos rakastat älä satuta.

Jos satutat, rakasta enemmän kuin koskaan ennen.

Ei sinun tarvitse pelätä mitään, kun olet peiton alla. 

Säilö turhat tavarat, tarvitset niitä kuitenkin.

Jos heität jotain pois elämästäsi, varmista että se on ihminen, joka ainoastaan satuttaa.

Kun tahdot jotain, ota se äläkä kysy.

Et voi koskaan nähdä huoneen jokaista nurkkaa samaan aikaan, seistessäsi sen keskellä.